Tolvilan Kartanon luomu-lammastila

TILA OSANA SUKUPOLVIEN JA HISTORIAN KETJUA

Alueen historia polveutuu aina esihistoriaan asti

Tilan alueella sijaitsee kaksi muinaismuistolailla suojeltua kivikautista asuinpaikkaa (Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset osa II).  Näihin liittyen tilalta löytyy suojeltu siirtolohkare, ”kellokivi”, joka on perimätiedon mukaan osa Rapolanharjun varoitusmerkkitulikiviä.  Kokemäenjoen vesistönvarren asutustarinat kertovat viimeisten saamelaisten asuneen tienoolla noin puolitoista tuhatta vuotta sitten. Näillä tienoilla on useita saamelaispohjaisia paikannimiä.  Mm. Tolvila arvellaan kuuluvan saamelaisnimiin. Se on liitetty saamenkielen sanaan doalvi ´poron juoksu´. Kun sitten maailma alkoi muuttua, piti alkuperäisväestön vetäytyä pohjoiseen.  Alkkulan ja Taipaleen tienoot mainitaan lappalaisten viimeiseksi asuinalueeksi näillä main. (Hämeen Käräjät I, Peltovirta, J. toim. 2000)

Keskiajan kylästä kartanoksi

Keskiaikaisista maanomistajista kylässä tunnetaan Martti Tolvila (v. 1465).   Kartano muodostettiin 1650 - 80 seitsemästä eversti Erik Pistolhielmille lahjoitetusta Tolvilan kylän tilasta ja se nautti säterivapautta vuosina 1665–1682/-83. Tämän jälkeen tila muodostettiin säteriratsutilaksi, joka sittemmin ostettiin perinnöksi vuonna 1790.   Tila on vuosisatojen ja – kymmenien saatossa vaihtanut omistajaa useasti.  Kartano on ollut osa Lempäälää aina vuoteen 1932 asti, jonka jälkeen se liitettiin osaksi Viialaa (nykyistä Akaata).  Tilasta on erotettu torpparilain myötä torppia ja alueita karjalaisten asuttamiseen sodan jälkeen.    

Tammi

1600-luvun lähteissä kartanon pihamaalla mainitaan kasvaneen iso tammi.   Iso tammi, joka yhäkin kukoistaa päärakennuksen puistossa, on kuvattuna lammastilan logossa.  Mitä kaikkea värikästä tammi onkaan nähnyt historiansa kuulussa, siitä emme suurinta osaa tiedä.       

Nykyään

Me, nykyinen lammastilan väki, asetuimme tilalle vuonna 2002 sukupolvenvaihdoksen myötä.  Alkuun tilanpito perustui laatuheinän tuottamiseen ja ravitallien vuokraamiseen.   Vaiheittain tilan tuotantorakennetta haluttiin muuttaa ja viimeiset hevoset lähtivät tilalta lokakuussa 2012.  Tilan isäntä oli jo lähtökohdiltaan koulutettu, akateeminen ”paimen”. Tästä syystä tuntui luontevalta lisätä valmiin paimenen pätevyyttä lampailla.

Tilalla aloitettiin lampaiden hoitoon tutustuminen pikkuhiljaa siten, että alkuun naapurin, Mantereen tilan, lampaat olivat useana kesänä hoitamassa tilamme perinnebiotooppi-laitumia. Ensimmäiset omat 15 kantalammasta saapuivat tilalle vuonna 2007.  Uuhiluku on karitsoinnin myötä noussut tasaisesti siten, että kesällä 2016 se oli reilut 210. Lisäksi vuosittain laitumilla ja lampoloissa kirmaa 300-400 karitsaa.   Nykyiset puitteet luovat erinomaiset edellytykset tuplata uuhiluku. Olemme sen sijaan päättäneet pitää uuhilukua lähestulkoon nykyisessä määrässä, jotta voimme tällä henkilökuntamäärällä taata eettisesti hyvän hoidon jokaiselle eläimelle.

Tila siirtyi luomutuotantoon keväällä 2012. Tämä oli meille itseisarvo. Luomutuotannossa arvostamme puhtaan ruoan ja maaperän lisäksi eläinten hyvää hoitoa.  Kevättalvella 2013 tilalle tuli lammaskoira Vesa. Parhaimpina työvuosinaan se korvasi 10 nopeasti juoksevaa työmiestä. 


Makasiini-rakennuksen historia

Hinkan viljamakasiinin tie Tolvilan Kartanon lammastilan Paimenen Makasiiniksi

Hinkan tiilinen viljamakasiini rakennettiin 1890-luvulla. Sen rakensi August Hinkka, joka oli Frans Hinkan (silloisen Hinkan tilan isäntä) veli. August oli ollut siirtolaisena Ameriikassa, ja palattuaan Suomeen, hän oli rakentamassa Tampereen ortodoksista kirkkoa.  Makasiini sai vaikutteita tuosta uljaasta tiilikirkosta, ja oli jo valmistuttuaan poikkeuksellinen viljamakasiini.  Makasiini toimi aikanaan viljojen säilytyspaikkana. Siellä säilytettiin myös talon ruokaa. Makasiinin yläkerrassa säilytettiin laareissa viljaa ja viljasäkkejä.  Hinkan talouskeskus vaihtoi omistajaa vuonna 2005, jolloin Jarmo Latvanen liitti sen viereiseen Tolvilan kartanoon. Talouskeskuksessa sijaitsee asuinrakennuksen ja tiilimakasiinin lisäksi 1920-luvulla rakennettu sementtitiilinen navetta.  Näin Hinkan talouskeskuksesta tuli osa Tolvilan Kartanon lammastilaa, ja Hinkan ja Tolvilan vuosisatainen yhteys sai jatkoa. Navetan ja viljamakasiinin remontti alkoi vuonna 2011. Päätös viljamakasiinin muuttamisesta tilamyymälän tarpeisiin soveltuvaksi syntyi Tolvilan Kartanon lammastilan kehittymisen myötä vuonna 2010.

Makasiinin muuntamisessa Paimenen Makasiinin käyttöön soveltuvaksi on mahdollisimman paljon kunnioitettu alkuperäisiä materiaaleja, ja otettu huomioon iäkkään rakennuksen henki ja tarpeet. Rakennuksen katto korjattiin kattotiilet ja katon tukirakenteet säilyttäen.  Kattotiilet ovat Kupittaan Saven valmistamia, ja ne on aikoinaan laitettu pärekaton päälle. Rakennuksen ulkokuori on säilyttänyt alkuperäiset tiilensä ja muotonsa. Muurarimestari on käsityönä korjannut rakennuksessa olleet halkeamat ja puuttuneet osat. Ovien yläpuoliset katokset entisöitiin ja tehtiin vanhan mallin mukaisesti. Rakennuksen ovet valmistettiin alkuperäisen mallin mukaisesti ja niissä käytettiin vanhojen ovien osia. Ikkunoissa on käytetty mahdollisimman paljon karmien vanhaa puuta.  Kaikki tukirakenteet (tolpat) ovat alkuperäisiä ja ne on säilytetty sellaisenaan.  Alakerran katto ja seinälaudat ovat alkuperäisiä ponttilautoja.  Puurakenteet on uudelleen hiottu ja käsitelty luonnonmukaisella puunkuultoöljyllä. Elintarvikehuone oli alun perin valkokalkittu ruoansäilytystila. Hygieniasyistä huone kaakeloitiin säilyttäen kuitenkin sen alkuperäinen väritys.  Yläkerran päätyseinissä haluttiin saada näkyviin rakennuksen alkuperäiseltä näyttänyt seinä. Tiilet ovat alkuperäisiä makasiinin tiiliä.  Yläkerran pöytälevy on valmistettu Hinkan talon vanhoista leivännostatuslaudoista, jotka löytyivät makasiinin puhdistuksen yhteydessä vanhojen kaurojen alta. Rakennuksen eristeenä on käytetty Ekovillaa ja pahvia, ja näin on varmistettu rakennuksen hengittävyys.

Sisustuksellisesti makasiinissa haluttiin kunnioittaa vanhaa ja alkuperäistä. Tähän haluttiin yhdistää tämän päivän moderneja elementtejä.  Mielestämme makasiini huokuu perinteitä ja hyvää henkeä. Haluamme tarjota mahdollisuuden saada hyvää sielun ja ruumiin ravintoa.

Tervetuloa Paimenen Makasiiniin!